Joonas Toivosen Blogi | Opiskelijaelämää ja asiattomuuksia
Ei tsiisus kraist, rupesin listailee noita omia domaineita ja blogeja sun muita mitä nyt on olemassa ja roikkumassa ja oikeesti käytössä ja leikisti käytössä niin kyllä pitää myöntää, että hiukan liikaa niitä löytys. Ja tässä samalla kun kirjottelen tätä tekstiä niin mieleen tulee koko ajan uusia projekteja, jotka olin jo ehkä jossain mielessä unohtanut tai joita ei ole pitkään aikaan käytetty tai päivitetty. Eiköhän se ois fiksuinta, että tekis yhden ison sivuston, joka oikeesti toimis ja joka oikeesti kiinnostais ihmisiä eikä sen sijaan räpläis vaan pienillä saiteilla miljoona tuntia päivässä?
Ongelma vaan on, että ne parhaat saitit vie ihan tuhottomasti aikaa tai sitten niitä ei vaan kannata enää ylläpitää. Liian monta rautaa tulessa niin ei tästä tule mitään. Alan nyt järkeistämään hommia ja oikeasti seuraamaan tuloksia tarkemmin, että saadaan edes ajankäyttöä optimoitua.
Laihdutus lähtee aina suoraan siitä ihmeellisestä ihmisten tarpeesta näyttää hyvältä. Totuushan on, että laihdutuksen pitäisi lähteä aina terveydestä. Pienikin painonpudotus saattaa parantaa sydämesi ja verisuonistosi hyvinvointia. Terveellisyyden tulisi olla perustana ruokavaliollesi ja laihdutustarpeellesi. Terveysseikat motivoivat hyvin ja paino putoaa varmasti.
Laihdutus = Tietoista toimintaa painon pudottamiseksi. Minulle laihdutus on kuitenkin väärä sana. Laihtuminen on suora seuraus elämäntapojen muuttamisesta terveempään suuntaan. Laihdutus kuulostaa vain pikaiselta dieetiltä, jolla saavutetut tulokset eivät välttämättä pysy muutamaa kuukautta pidempään.
Laihdutusblogi saattaa olla hyvä idea. Blogin avulla voit pitää kirjaa kehityksestäsi ja laihdutustavoistasi. Kirjaamalla ylös pienetkin ruoka-annokset ja liikunnan voit arvioida, oletko oikeasti laihduttanut tehokkaasti vai oletko vain huijannut itseäsi.
Usein tulee nimittäin helposti syötyä kaloreita enemmäin kuin itse ajatteleekaan. Tästä syystä myös ruokavaa’an ostaminen on hyvä idea.
No pitää kai sitä tästäkin nopeasti sitten avautua kun en ole pitkään aikaan kirjoittanut yhtään mitään. Mulla on siis ton hieman yli vuoden ikäsen N900:n kanssa ongelmia: Kamera ei toimi enää ollenkaan. Kun avaan tuon luukun niin kamerasovellus rupee latautumaan, mutta loppujen lopuksi näytölle ilmestyy teksti “Toiminto epäonnistui” ja kameraohjelma sammuu. P*ska puhelin pitää sanoa, sillä ensin ajattelin että kyseessä on varmaan jokin sovellusvirhe. Miksikö ajattelin näin? No tuon hetken aikana jolloin puhelin lataa kameraohjelmaa, ilmestyy ruudulle kuva kameran linssin lävitse eli tuntuisi että mekaaninen puoli on kunnossa ja en ole kameraa noin niinkuin fyysisesti ehtinyt vielä tuhoamaan.
Noh, sovelluspuoli on yleensä helppo pistää kuntoon sillä tavalla, että ottaa koko höskästä ensin backupin ja sitten ajaa luurin vaan tehdasasetuksille. Tuon teinkin kaksi kertaa ja eipä kamera vaan ruvennut toiminaan. “Toiminto epäonnistui”, my ass. Nyt pitäisi sitten vaan lähettää tuo Nokia N900 korjaukseen ja katsoa, että mitä ne siellä sanovat. Sitä ennen vaan pitäis tyhjentää puhelimesta taas kerran kaikki henkilökohtaiset tiedot (ensin ottaa niistä taas backuppi). Noh, katsotaan milloin saan tuonkin taas aikaiseksi kun on niin paljon kaikkea muutakin säätämistä tässä koulun ja työhommien kanssa.
Vähähiilihydraattinen ruokavalio eli niin kutsuttu VHH-ruokavalio on saavuttanut hurjaa suosiota viime vuosina. Nimensä mukaisesti vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa hiilihydraattien saantia rajoitetaan merkittävästi. Tällöin proteiinien ja rasvojen, etenkin hyvien rasvojen, suhteellinen osuus ruokavaliossa kasvaa. Vähähiilihydraattinen ruokavalio ei ole mikään muoti-ilmiö, vaan oikeasti toimiva ruokavalio, joka toimii lähes jokaisella.
VHH-ruokavalio pähkinänkuoressa:
Kuten ylläkin esitän asian, ensimmäinen askel VHH-ruokavalioon on sokeripitoisten ja prosessoitujen ruokien poistaminen ruokavaliosta. Sinun ei tarvitse välttämättä saada ruoastasi sokeria. Ihminen pystyy elämään käytännössä koko loppuelämänsä ilman hiilihydraatteja, mutta ei ilman proteiineja tai rasvoja. Onkin olemassa välttämättömiä aminohappoja ja rasvahappoja, mutta ei ole olemassa sellaista asiaa, kuin välttämättömät hiilihydraatit.
Itse olen kokeillut vhh ruokavaliota useaan otteeseen ja todennut, että se toimii. Vähähiilihydraattiset ruoat pitävät minut kylläisinä pitkään ja antavat energiaa arkeen ja kuntoiluun, mutta ne eivät kuitenkaan lihota vaan auttavat polttamaan rasvaa. Usein uskotaankin, että rasva on suurin vihollinen ruokavaliossa, mutta näin ei ole. Ruoasta tulevat rasvat eivät tartu suoraan pakaroihisi tai vatsaasi, hiilihydraatit tekevät sen. Vähähiilihydraattisella ruokavaliolla on helppoa pudottaa painoa muutamassa kuukaudessa useita kiloja – ja pitää ne kilot kurissa.
Minunkin täytyisi ruveta jälleen noudattamaan VHH:ta. Ehkäpä sinunkin täytyisi?
Mitä enemmän näitä hommia takoo, sitä enemmän ymmärtää, että linkittämisestä alkaa olemaan vaan haittaa. Helpompi olisi affi-tulojakin kerätä, kun vaan tekis sisältöä pikkuhiljaa lisää ja antais saittien elää omaa elämäänsä. Ne linkkiprofiilit kehittyy siitä sitten ajan myötä ja ei itte kannata kauheesti mennä säheltämään. Tietysti jotain pientä, tehokasta ja arvokasta voi tunkea väliin, mutta sellaset “massive” linkkikampanjat on ainakin omalla kohdalla purru vaan tekijäänsä nilkoille. Taidan siis lähteä taas kokeilemaan muita mahdollisuuksia.
Huomenia jälleen lukijakunnalleni, sille pienellä osalle ihmisiä, jotka tänne eksyvät. Tällä kertaa löysin sivuston, jonka aiheena ovat hauskat tekstiviestit sivustolla tekstarit.net. Tekstarit olivat sen verran hauskoja, että ajattelin listata niistä mielestäni parhaat hauskaksi tekstiviestien listaksi.
Rakkautta tekstiviesteinä
“Muista että olet ajatuksissani, vaikka käteni ei aina riitä ottamaan sinusta kiinni ja halaamaan.”
“Ollaan ystäviä jookos? Niin kuin ananas ja kookos. Ollaan rypäle ja rusina, syödään pipareita tusina. Olet uskomattoman tärkeä, ei kukaan saa sydäntäsi särkeä. <3″
“Päivistä sinua etsin unista sinut löysin, nyt täytät molemmat.”
Rakkauden voi osoittaa usealla eri tavalla. Tekstiviesti on mukava ja kätevä tapa muistaa kultaansa, joka saattaa olla opiskelemassa toisella paikkakunnalla, matkalla, työhommissa tai vaikkapa yötöissä. Muista kultaasi ihanalla hellyydenosoituksella, lähetä rakastava tekstari.
Hauskoja huumoriviestejä
“POHOJALAASTA ITTEVARMUUTTA: Mun kans oli niin heleppua olla ystävä, sais olla justihi niinku mää sanon. En määkään kylloo täyrellinen, multa puuttuu heikkouret.”
“Mies seisoo peilin edessä alasti, ja kehuu vaimolleen, että tässä sitä on iso kasa dynamiittia. Tähän vaimo vastaa, että eikö se ole vaarallista, kun on niin lyhyt sytytyslanka.”
“Varoitus! Tänään puoliltaöin tulevat avaruusoliot kidnappaamaan kaikki söpöt ja seksikkäät. Halusin vain sanoa heippa ennen kuin minut viedään.”
“Sinut on valittu Korean sirkuksen naarasnorsun Römpsän rasvaajaksi ja urosnorsunkullin kuluttajaksi. Jos et halua.. lähetä tämä työpaikkahakemus kolmelle ystävällesi…”
Hauskat tekstarit eli huumoritekstarit naurattavat, itkettävät ja nolostuttavat, mutta ennen kaikkea viihdyttävät. Yllä listasin muutaman omista suosikeistani ja lisää löydät netistä.
Kaikki oikeudet näistä viesteistä kuuluvat joillekin muille kuin minulle. Viestit on lainattu osoitteesta www.tekstarit.net, sivustolta, jota pyörittää intohimoinen huumorimies.
Tällä tekstarit.net sivustolla jokainen voi itsekin lähettää hauskoja viestejä palveluun. Sivusto siis kasvaa ja kukoistaa sitä paremmin mitä aktiivisempia käyttäjät ovat. Tekstiviestejä on kertynyt jo melkein tuhatkunta, ja loppua hauskuudelle ei ole vielä näköpiirissä. Suuntaa siis suoraan sivustolle ja lue parhaat onnittelut, runot ja mokat.
Tänään on taas yksi niistä päivistä, kun opiskeluvuorot vaihtuvat: Minulla loppui juuri koulu tämän viikon osalta ja vastaavasti tyttöystävälläni se vasta alkaa huomenna. Nyt lähdetään siis yhdessä kohti Tamperetta. Minun loppuviikkoni menee yksinkertaisesti töiden ja muutaman raportin parissa. Tässä periodissa on kuitenkin kirjoitettava muutama 10-20 sivuinen raportti joten töitä kyllä riittää joka tapauksessa!
Syöminen jos mikä on minun erikoistaitoni. Nyt sitä onkin tullut harrastettua viimeiset pari-kolme päivää. Sama tahti jatkuu tänäänkin, sillä jokusen tunnin päästä lähdetään tuon paremman ja kauniimman puoliskoni kanssa hieman risteilemään. Saattaapa olla, että muutama olutkin siinä samassa maistuu… Tai ainakin pullollinen Esmeraldaa. Ei muuta kuin hiihtolomameiningit päälle, kaupan kautta kotisohvalle ja siitä sitten illalla laivalle. Tästä tulee hauska ilta, toivottavasti ei kuitenkaan liian humalainen!
Kun kerran vaalien alla olen päässyt vauhtiin niin ruvetaan sitten tästäkin keskustelemaan: Kävin tuossa taannoin tyttöystäväni kanssa pitkän keskustelun Suomen tämänhetkisestä tilasta ja siitä, mihin suuntaan verotusta, palveluita, koulutusta yms. tulisi muuttaa. Jälleen kerran, samalla tavalla kuin opiskelijan tulorajoista kirjoittaessani, muistutan, että pidän Suomea edelleenkin yhtenä maailman parhaista paikoista elää. En siis kritisoi nykyistä järjestelmää sinällään, vaan lähinnä pohdin erilaisia skenaarioita tulevaisuuden varalle.
Palkat, verotus ja kulut
Ensimmäinen mieleen tullut ajatus oli tietysti verotus. Taloussanomat kirjoitti 12.2.2011 ostovoiman muuttumisesta ja palkankorotuksista seuraavaa:
“Hinnat nousevat nyt niin kovalla vauhdilla, että useimpien suomalaisten palkan ostovoima heikkenee tänä vuonna ilman palkankorotuksia.”
Kevään palkankorotuskierros on alkamassa ja etukäteen on paha sanoa mihin siinäkin taas ajaudutaan. Jotenkin näen taas sen tilanteen, jossa kaikki vaativat jotakin ja kukaan ei ole valmis tekemään mitään. Eikä siinä vielä mitään, että rahaa halutaan lisää ja ostovoiman pitäisi parantua, mutta kun verotustakin pitäisi samalla suunnata uudestaan ja löysentää samalla kun kuluja pitäisi karsia ja velkojen korkoja maksella?
Pitäisikö verotusta sitten kohdistaa uudelleen tai pitäisikö sitä kiristää tai löysentää? Pitää muistaa, että valtion ja kuntien palveluiden ylläpito maksaa rahaa. Se raha tulee veronmaksajien pussista.
Ongelmia:
- Pääomatulojen verotuksen kiristäminen vähentää sijoittamisen houkuttelevuutta. Lisäisikö se toisaalta työnteon houkuttelevuutta vai onko vaikutus yleisesti ottaen kokonaisvaltaisesti negatiivinen? Miten paljon tällä saavutettaisiin ja mihin / kenelle tulot käytettäisiin?
- Ansiotulojen verottaminen lisää haluttomuutta tehdä töitä. Miksi vaivautua, kun kerran lisäansiot menisi kuitenkin valtiolle. Kun perustoimeentulo on turvattu, ei ole mitään tarvetta lähteä tavoittelemaan mainetta ja mammonaa – se ei yksinkertaisesti ole kannattavaa, kun leijonanosa menee ihan muihin suihin.
- Jos verotusta kiristettäisiin, mistä päästä ja kenen verotusta?
- Jos verotusta lievennettäisiin, niin mistä päästä ja kenen verotusta?
- Tulisiko työtä verottaa vai pitäisikö pääpaino siirtää esimerkiksi kulutukseen?
Onko tulojen tasaaminen isolla kädellä oikein? Jos minä näen vaivaa rikastuakseni, pitääkö siitä rankaista? Vai onko kyse rankaisemisesta – käytänhän minäkin valtion, kuntien ja seurakuntien palveluita. Osa minun verorahoistani menee siis minun hyvinvointiani tukemaan. Onko kuitenkaan oikein, että minun kalliita veromarkkojani käytetään niiden tukemiseen, jotka makaavat kotona työttöminä tai sairaina?
Sairaudet ja tuet
Onko siis oikein maksaa tukia ja avustuksia niille, jotka sairastavat? Mietipä omalle kohdallesi sitä, että sairastut vakavasti, ja jäät sänkysi vangiksi. Haluaisit varmasti, että sinun perustoimeentulosi turvattaisiin nyt, kun et kykene enää töitä tekemään.
Tämä lienee kaikille selvää, mutta onko tarpeen sitten maksaa kaikkien itseaiheutettujen hoitojen kalliit kulut? Aivan totta, Suomessakin hoidetaan tupakan aiheuttamia keuhkosyöpiä ja liiallisen lihavuuden aiheuttamia sairauksia verovaroin. Naapurin Pekka söi hieman liikaa makkaraa ja prkl nyt sen diabetestä ja lihavuusleikkauksia sun muita kuntoutuksia maksetaan minun veromarkoillani… Liekö tämä reilua vai olisiko syytä muuttaa itseaiheutettujen sairauksien korvauskäytäntöjä? Voitaisiinko ajatella, että esimerkiksi hoitokulujen omavastuuosuuksia tai maksimikorvauksia muutettaisiin? Vai olisiko parempi, että nämä ongelmat taklattaisiin jo alkulähteillään: Miten vaikuttaisi tupakkaveron nostaminen tai läskiverojen lisääminen? Luonnollisesti läskiveron kohdalla verotuksen implementointitapa olisi tärkeä keskustelun aihe. Miten voitaisiin siis katsoa, että oikeat ihmiset saisivat oikean määrän tukia oikeisiin ongelmiin?
Työllisyys
Tällä hetkellä Suomessa on mielenkiintoinen tilanne: Useilla aloilla kärsitään työvoimapulasta samaan aikaan kun työttömyyttä esiintyy selkeästi enemmäin kuin mitkään kauppatieteiden “tasapainoteoriat” vaatisivat. Suomen työttömyysaste oli Eurostatin mukaan joulukuussa 2010 8,1 prosenttia. Olisiko siis Suomessakin tarvetta saada houkuteltua lisää pätevää ulkomaista työvoimaa? Vai pärjätäänkö täällä kotimaisin voimin? Miten koulutuksella voidaan varmistaa, että nuoret työllistyvät entistä paremmin ja että vanhempiakin uudelleenkoulutetaan uudestaan niille aloille, jossa työvoimasta on pulaa? Miten siis työvoima ja työvoiman tarve saadaan kohtaamaan? Jos kerran esimerkiksi hoitoalalla on puutetta työvoimasta, niin miten tämän alan houkuttelevuutta voidaan lisätä? Onko palkankorotus ainoa vaihtoehto, kuten olen kuullut ehdotettavan? Mistä palkankorotuksiin tarvittavat varat otetaan? Raha ei kasva ikävä kyllä puissa, joten kysymys kuuluukin jälleen, pitääkö verotusta tämän takia uudistaa tai kiristää ja mitä kuluja karsitaan, jos tietyille aloille pyritään ajamaan lisää työntekijöitä? Itse lähinnä pohdin, miten saataisiin muutettua koulutusjärjestelmiä niin, että opiskelijat valmistuisivat suoraan työhön, eivätkä työvoimatoimiston jonoon.
Vanhukset ja eläkkeet
Tämä kohta jääköön lyhyeksi: Mistä maksetaan ja kenelle? Kun “suuret ikäluokat” eläköityvät, niin kestääkö nuoren väestön selkäranka sitä painetta, jonka eläkkeet aiheuttavat? Ovatko vanhukset yhteiskunnan ongelma, sukulaisten ongelma vai “ongelma” yleensäkään? Mistä eläkkeet maksetaan 25 vuoden päästä? Kenen rahoja ne ovat ja mistä ne ovat pois? Joudutaanko muita palveluita karsimaan tai verotusta kiristämään?
Lapsilisät
Ovatko lapsilisät edelleenkin suurin osoitus tasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa? Vai olisiko jo aika ajatella, että rikkaat pärjäävät muutenkin, eivätkä tarvitse lapsilisiä? Pitäisikö lapsilisien myöntämistä siis suhteuttaa tuloihin? Onko tässä kyse vanhasta tasa-arvoa painottavasta dinosaurus-tuesta, jota ei vain saada poistettua, vaikka haluttaisiinkin? Vai onko lapsilisillä oikeasti yhteiskunnan kaikkia tarkoitusperiä edistävä vaikutus? Miten “rikkaat” suhtautuisivat siihen, jos heiltä vietäisiin lapsilisät pois?
Ilmainen koulutus ja opintotuet
Auttavatko tulorajat valmistumista? Nopeuttavatko ne sitä tai edistävätkö ne opinnoissa etenemistä? Ovatko tuet tasapuoliset vai rankaistaanko työnteosta rankalla kädellä? Lue tarkemmin aikaisemmasta artikkelistani minun pohdintojani. Tuleeko koulutuksen jatkossakin olla ilmaista? Millä varmistetaan, että suomalainen koulujärjestelmä on ja pysyy maailman parhaana? Tuleeko kouluja yksityistää vai kykeneekö järjestelmä pitämään ne tehokkaina? Miten varojenhankinta tulee hoitaa?
Yhteenveto
Tässä artikkelissa ei tarjottu oikeita vastauksia näihin kysymyksiin, sillä sellaisia ei ole olemassa. Tässä artikkelissa ei myöskään kerrottu minun mielipiteitäni, sillä en tiedä tarpeeksi näistä asioista, argumentoidakseni puolesta tai vastaan. Tässä artikkelissa vain esiteltiin lyhykäisyydessään ongelmia, joita tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan.
Voe taivas, näin turkulaisena opiskelijana olin erittäin positiivisesti yllättynyt kun törmäsin Penan omaan blogiin, johon ilmeisesti Pena-niminen henkilö postailee hienoja kuvia ympäri Turkua. Meni heti blogi suosikkeihin!
