Opintotuki | “Näillä mennään”

Ristipissareitten ja Tiinan kanssa tuli puheeksi tuon opintotuen suuruus ja merkitys opiskelijoille. Mielipiteemme olivat yhtenevät: Kuka helvetti luulee, että 500 euroa riittää elämiseen?

Vuokra pitää maksaa, ruokaa pitää syödä (ymmärtääkseni) ja mielellään sitä opiskelija kävis jossain pippaloissakin. Miten siis saadaan rahat riittämään kaikkeen tarvittavaan ja hiukan tarpeettomaankin? Onko työssäkäynti opiskelijalle oikeasti se viimeinen vaihtoehto?

Tottakai espoolaiset ja Pappa Betalar Bättre Folkit (sain vihat päälleni?) voivat pyytää vanhemmilta rahaa tai vain yksinkertaisesti myydä toisen niistä Ferrareista ja ajaa vaan sillä toisella. Helppoahan se on jos on perheessä vanhaa rahaa tai faijan firma tuottaa kivasti seteleitä pankkitilille joka kuukausi. Helppoahan se on jos ei ole tarvinnut ikinä tehdä päivääkään töitä saadakseen haluamansa. Helppoahan se on…

Mites tilanne sitten meillä muilla on? Elellään niillä vaivaisilla säästöillä mitä lyhyen elämän aikana kesätöistä on saatu raavittua kasaan – tai hankitaan osa-aikainen duuni. Kesätyöt nyt jollain 21 kesää kokeneella kollilla ei vielä kovin suuria pääomia tuo. Monien mun ikästen pankkitilit humisee tyhjyyttään… Tai sitten saldo alkaa olla jo punasella ja eletään kädestä suuhun tai pahimmillaan vanhempien kädestä suuhun. Eli työ jää viimeiseksi vaihtoehdoksi. Mutta häiritseekö osa-aikainen työ kuitenkin liikaa opiskelua?

Ei, ei häiritse. Onkai se pakko todeta, että vaikka en ole suomenruotsalainen tai vaikka isälläni ei ole tuottavaa firmaa, niin en halua, että valtio hyysää opiskelijoita. Perkele omalla työllä sitä on nämäkin pienet säästöt aikanaan kerätty ja PERKELE niillä pärjätään. Suomalainen mies ei armoa anele eikä nelinkontin konttaa. Näillä mennään mitä on ja sillä selvä. Aivan kuten Kakka-hätä 77:kin toteaa laulunsa “Näillä mennään” lyriikoissa:

“Näillä mennään ku ei oo varaa parempaan. Näillä mennään ku ei oo muutakaa. Ei oo päässä järkee, eikä ranteessa ruista. Ei keihäs lennä, eikä suksi luista.”

… mutta silti kovaa painetaan pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä!

Eikä kai se muutama tunti viikossa kenenkään opiskeluja kaada? Tunnetusti meillä opiskelijoilla ei ole muutenkaan motivaatiota, joten tuskin muutama lisäeuro ja muutama työtunti ainakaan huonompaan suuntaan meitä vie.

Noh… Ei mulla henkilökohtasesti tilanne oo niin paha. Kyllä mä pärjään. Kyllä mä tienaan. Kyllä mulla on ideoita (toteutukset vaan takkuaa). Mutta entä ne, jotka joutuu ottamaan vielä lisäks opintolainaakin? Ajatelkaas, valmistut kun ikää se 25-26v. ja velkaa on jo monta tonttua. Joojoo, “ilmasta lainaa se on” – LAINAA se silti on, hyvä herrasväki. Suomi on hieno maa. Olen ylpeä maastamme, mutta velkavankeus on täällä tosiasia.

Asiasta kukkaruukkuun, ehkä opiskelija voisi optimoida rahankäyttöään? Sosiaalisista tapahtumista ei kuulu luopua, koska kontaktien luonti on opiskeluelämän A ja O, alku ja loppu, alpha ja omega. Ruokamenoista kuitenkin vois säästää? Jos mäkin siirtyisin lihansyöjälinjaltani puhtaasti pussiruokiin, pastaan ja riisiin niin voisin oikeasti säästää pitkän pennin. Nopee laskutoimitus paljastaa, että kyllä mullakin varmaan yli saturainen vois tipahtaa kuukausikuluista pois… GoDDAMN, jos ihan totta puhutaan. Sata euroa! Ehkä se valittaminen tosta 500 euron opintotuesta on turhaa… Emmä tiedä…

Noh, loppujen lopuksi olen silti sitä mieltä, että on se hävytöntä jos vuokra Hesassakin on joku 600-700 euroa pienestä yksiöstä ja tukia tulee se 470€ kuussa. Ei täällä TurGusessa tilanne oo paha. Mä ainakin tulen toimeen… Ja toivottavasti pääsen talven aikana jopa rikastumaan! Joka tapauksessa osa-aikainen duuni laitetaan nyt harkintaan. Keväällä olis muutenkin aikaa tehdä töitä ja ei pieni lisätienesti oo ennenkään mua haitannu.

Tärkeintä noissa osa-aikasissa duuneissa on kuitenkin se työkokemus. Voitpahan sitten valmistuessas sanoa, että jotain on joskus tullu tehtyä. On sitä real life kokemusta töistä. Sillä ne isot pestit tulevaisuudessakin tullaan nappaamaan vähäosaisempien yrittäjien nenien alta. Mä oon valmis tähän haasteeseen!

Be prepared world!

“J2 ei kaihda haasteita eikä vaaratilanteita!”

I’m coming – and I’m packing plastic!

ps. Työnhakuvinkkejä otetaan vastaan

(pps. Paistaako tästä katkeruus läpi ku mun isi ei koskaan ostanu mulle Ferraria?)

PeIskä ‘09

Peiskä kutsuu väsynyttä matkaajaa.

Alkoholitarjoilu, hyttisauna, toogabileet, mitäköhän kaikkea se Peiskä tarjoaa tänä vuonna.

Peiskä ‘09… Here we come!

Peiskä saapuu torstaina, flunssa saapui jo eilen?

Tekeeköhän tää flunssa nyt paluun? Luulin jo päässeeni eroon taudeista, mutta taas on tukkonen olo ja veto poissa. Noh, onneks koulussa ei oo mitään merkittävää tänään niin voi ottaa taas suhteellisen rennosti

Pitäis kyllä lähtee puntille kiskasemaan lisää Arskan Kultasta kuusikkoa… Noh, tankkaan tässä päivän verran kunnolla ruokaa sisään samalla kun kirjottelen esseitä, analyyseja ja artikkeleita. Niin illalla oon jo iskussa!

Bongasin myöskin hyvin kummallisen musavideon YouTubesta… Kaikkea se Beyonce nykyään tekeekin:

ps. Torstaina lähtö Peiskälle eli Kauppakorkean Perinteiselle IsoKänniRisteilylle. Mä oon niin rauhallinen mies, että ei siellä muutamaa olutta enempää tarvii ottaa, ainakaan flunssassa… Mutta epäilen monen muun olevan suht sooseissa

pps. Olettaen tietysti, että Silja Europa on pelikunnossa torstai-iltaan mennessä.

Agile Methods kutsuu väsynyttä opiskelijaa

Jahas, taas niin turha päivä tulossa… Kouluunkin joutuu itsensä raahaamaan vain ja ainoastaan ohjelmistotuotannon ja ohjelmoinnin peruskurssin ryhmätyön takia. Aiheenamme on Agile Methods, josta pitäis 20 minuuttia jonkunasteista scheibaa jauhaa. Ei lieni suuri ongelma!

Asiasta kukkaruukkuun: Ensimmäistä kertaa 3½ viikkoon pääsin sitten kyykkäämään! <3 Fiilis oli aivan mahtava, vaikka varvasta joutui koko ajan varomaan (ja suoritustekniikka kärsi).

Hyvä fiilis kuitenkin!

Pokeria ja punttia

Pikapikapäivitystä tännekin, eilen pelailtiin äijäporukalla pokeria. Ihan hyvä 5 hengen tiimi meillä oli kasassa. Muutama olut ja monta tuntia kortin lätkimistä = Oikein mukava perjantai-ilta. Tappiollehan mä jäin noin niinkun rahallisessa mielessä, mutta onneks vaan muutaman euron… Ei paha

Tänään päätin sitten päästä eroon flunssasta hyökkäämällä salille heti aamutuimaan. Veto on todellakin miehestä poissa flunssan ja tuhoutuneen varpaan takia. Röntgenissäkin ilmoittivat ettei se vielä ole kunnossa ja ainakin viikko vielä liikuntakieltoa. Tai mikä ihmeen liikuntakielto sekin on jos huomennakin pitäis polkasta joku 40km pyörällä Kunhan ei varvasta rasiteta, se kai on pääasia!

Ton flunssan takia voi olla aika tuskasta kevytkin polkeminen – mutta pikkuhiljaa pitää taas alkaa rakentaa kuntoa takasinpäin…

Ei muuta tänään.

Illanjatkoja itse kullekin!

Röntgeniin hämmästyttämään hoitsut…

Nonih, tänään on sitten se päivä kun mä pääsen vihdoin ja viimein ton irtovarpaan kanssa kontrolliin. Kolme viikkoa vierähti nopeasti, mutta kyllä se kropassakin näkyy… Kaikki paineet kadoksissa, voimat varmasti kadonneet, hermosto ei enää tottele ja, kummallista kyllä, paino on tullut alas pari kiloa. Tässä vielä kun tää flunssa iski päälle niin viimenen viikko on menny totaalilepona… PRKL!

Niin, jos nyt kuitenkin siirryn siihen hämmästyttämiseen: Menen siis isovarpaan kontrolliröntgeniin… Mutta ilmeisesti löin jalkapöytäni aikasemmin tällä viikolla johonkin (ei kyllä ihan tarkkaa muistikuvaa miten, mutta saattoi olla imuroidessa) ja nyt on jalkapöytä sitten turvonnut ja sininen.

Hieman saattavat ihmetellä siellä kun isken koiven pöydälle ja sanon, että varvasta pitäis kuvata eikä tota jalkapöytää

Worst Case Scenariohan olisi se, että lääkäri toteaisi (kuvat lausutaan puhelimitse maanantaina) jalkapöydän olevan myös murtunut…

“Varvas on kunnossa ja kestäisi liikuntaa, MUTTA jalkapöytäsi vaatii 3 viikkoa liikuntakieltoa.”

Siinä vaiheessa mä lyön lääkärille luurit ja lähden puntille kyykkäämään!

Aloittelijan ajatuksia optimoinnista: “Ai tostakin tulee penaltia?”

Noniin, jauhetaas tästäkin sitten hiukan. Tämä kesä meni töiden puolesta täysin penkin alle. Puhelinmyyntiä yli kaksi kuukautta ei ole se mitä kylteri kesältään toivoo. Jotain piti kuitenkin tehdä ja ihmisten suoranainen kusettaminenhan kauppatieteilijältä onnistuu, joten ajattelin tienaavani edes jotain puhelinmyynnissäkin. Toisin kuitenkin kävi kun pienten epäselvyyksien jälkeen palkkausjärjestelmän kaikki hienoudet selvisivät minulle.

Ei siinä mitään, CV:ssä lukee sentään nyt, että puhelinmyyntiä on yli kaksi kuukautta tullut harrasteltua ‘erinomaisin’ arvosanoin (Kyllä, myin toimistossa eniten… Vaikka ei se kyllä palkassa näkynyt…). Kai sitäkin joku arvostaa, kun seuraavan kerran haen töitä?

Noh, parin vuoden tauon jälkeen Juhannus toi yhteen vanhat tuttavukset – ja erinäisten vaiheiden jälkeen tutustuin hakukoneoptimoinnin ihmeelliseen maailmaan. Nyt siis takana on vasta muutama kuukausi optimoinnin opettelua.

Onneksi muutama ystävällinen “tutor” on tähänkin hommaan saatu. Näiden henkilöiden avustuksella ja tuella olen ehtinyt jo jokusen saitinkin pystyttämään ja samalla opettelemaan “yritys ja erehdys” -periaatteella optimointia. Luonnollisesti ensimmäisenä aiheena olivat pikavipit – yllätys yllätys!

Todellisesta yrityksille suunnatusta optimoinnista minulla ei ole vielä mitään käsitystä. Enkä sille alalle ole nyt suuntaamassakaan… Kunhan lämpimikseni makselen tässä oppirahoja ja yritän sitten vastineeksi tienata hieman oikeaa rahaa jossain välissä Eipä se vielä kummoisesti ole onnistunut, mutta kehitystä on tapahtunut oikeaan suuntaan.

Olen ehtinyt myös tutustumaan optimoinnin työkaluihin, joista en kuitenkaan vielä osaa ottaa täyttä hyötyä irti.

Noh….

Tässä kohtaan voisin listata vaikka muutaman asian, joita minulle on yritetty selvittää viime kuukausien aikana:

• Valitse “oikeat” hakusanat
• Validi koodi ei ole enää niin tärkeää
• H1:llä ei enää merkitystä samalla tavalla
• Sisältö on tärkeää, sillä sitähän hakukoneet lukevat
• Mainosta kontekstissa
• Älä ikinä aliarvioi luonnollisten linkkien voimaa
• Kävijämäärät eivät välttämättä kerro mitään, jos konversio ei ole kunnossa
• Luo suhteita
• Luo itsellesi “nimi”

Näistä voisin tuohon viimeiseen kohtaan puuttua heti kättelyssä. Nimen luominen on nimittäin varmasti vaikeampaa kuin aluksi uskoisi. Minulla ei ole hajuakaan miten se onnistuisi? Olen kuullut huhuja, että provosoimalla voisi tehdä itsestään tunnetun. Ikävä kyllä optimoinnin paha poika on jo taidettu kruunata, joten sen tittelin minä voin unohtaa. Mihin suuntaan siis pitäisi kehittää toimintaansa? Kai kauppatieteilijänkin pitäisy pystyä oma nimensä brändäämään. Saattaa siinä vuosi tai kaksi vierähtää, mutta kyllä mä jotain kehitän!

Sitten vielä kommentti tuosta sisällön merkityksestä. Sisällön tuottaminen on nimittäin se yksi ja ainoa asia, johon minustakin on. Koodaaminen, tekninen osaaminen, linkkirakenteen hahmottelu, muotoilut sun muut eivät ole sitä minun vahvinta osaamistani – mutta paskaa suollan kyllä luontevasti (todellisia ammattilaisia tuossa suoltamisessa ovat tosin Villa Testoksen Ristipissarit… mutta siitä tarkemmin joku toinen kerta).

Sisältöä on tullut nyt kirjoiteltua jo varmaan alun kolmatta sataa artikkelia ja mitä kummallisimmille sivustoille. Sitä on mennyt omille, tuttujen ja yhteistyökumppanien saiteille. Lisäksi tekstin laatukin on parantumaan päin, kun tavat rutinoituvat ja kokemusta karttuu. Tosin oikeasti laadukkaan tekstin tuottaminen vaatisi ehdotonta keskittymistä työhön… Eikä mulla kyllä hermot aina riitä siihen hommaan

Hakusanojen valinta on ehkä ollut vinkeistä se paras. Aloittelija voi päästä jokseenkin siedettäville sijoituksille etsimällä sopivat hakusanat, jotka eivät ole kovin kilpailtuja – mutta jotka kuitenkin tuovat tarpeeksi liikennettä ja takaavat hyvän konversion. En ole vielä oppinut analysoimaan hakusanoja oikealla tavalla, mutta kokeilemalla oppii, right?

Oppimisprosessi on siis vielä todella pahasti kesken. Sitäpaitsi… Oppiminen tuskin koskaan loppuu, vaan se on jatkuvaa toimintaa ja itsensä kehittämistä. Keskityn täysillä opiskeluun tällä hetkellä, mutta toivottavasti aikaa löytyy myös optimoinnille. Loistava harrastus!

Loppuun vielä kuolematonta lyriikkaa, joka kuvastaa tätä hetkeä hyvin:
Blur – Song 2

I got my head checked
By a jumbo jet
It wasn’t easy but nothing is
No

When I feel heavy metal
And I’m pins and I’m needles
Well I lie and I’m easy
All of the time I am never sure
Why I need you
Pleased to meet you

I got my head done
When I was young
It’s not my problem
Just not my problem

Jälkikommentti linkkimehuista

Ehkä ei kannattais kyllä enää yrittää täältä valutella linkkimehuja mihinkään suuntaan kun ei täällä niitä juuri alunperinkään ole Menee aika törkeiks noi viritelmät jo. My apologies

PlusTV | Tilaa PlusTV netistä

PlusTV tarjoaa edullista ja laadukasta viihdettä kaikille sitä kaipaaville. Tästä se faijakin tykkäis… Tsiigailin hiukan noita PlusTV-kanavapaketteja ja tulin siihen lopputulokseen et ois perskeles pitänyt ostaa tollanen faijalle. Pullo punkkua ja brändyä menköön nyt tämän kerran, mutta jotain konkreettisempaakin olisi voinut harkita. PlusTV olisi siihen passannut mainiosti.

Tietoisku:
PlusTV on suomalainen maksutelevisio-operaattori, vaikka sen toiminnasta vastaakin ruotsalainen firma. Yli 280 000 taloutta käyttää PlusTV:tä. PlusTV tarjoaakin parhaat kanavat suoraan kotisohvallesi. Nainen, mies, lapsi tai vanhus, aina löytyy sopiva kanava jolta sitä draamaa, komediaa, urheilua tai elokuvia tulee.

PlusTV-paketin voit halutessasi itse kyhätä. Kanavatarjonnasta valitset sopivat kanavat PikkuPakettiin, OmaPakettiin tai KokoPakettiin.

Eipä mulla muuta tästä aiheesta, palaillaan taas isänpäivän jälkitunnelmissa vaikka huomenissa!

Flunssa, syntymäpäivät ja isänpäivä

Aijai, nyt on kaikenmaailman menoa ja melskettä… Ensin mainittakoon, että käväsin äsken ostamassa uuden villakangastakin – Vihdoinkin saadaan aikaseks edes jonkinmoinen bisnes-look kun isketään pikkutakin tai puvun päälle toi

Sitten vakavampiin asioihin. Mulle pukkaa flunssaa. Jätin eilen treenit väliin, kun oli sen verran ääni pois ja kurkku käheä. Tänään aamulla tilanne oli sama, mutta kuumetta ei oo ollu missään vaiheessa. Lisäks tällä hetkellä olo on hyvä, vähän vaan tukkonen. Eli pitäiskö tänään vielä mennä sinne synttäreille? Oon kyllä luvannu ilmestyväni, mutta en oo vielä lopullista päätöstäni tehnyt…

Ja huomenna isänpäivä… Sukua olis kiva pitkästä aikaa nähdä, mutta emmä niille mitään tautia halua kantaa. Varsinkin kun Turussa on sikanuhatapauksia todettu männäviikolla aika montakin. Tää nyt ei vakavalta tunnu, mutta en toisaalta voi todistaa, että tää ei olis sikanuhaa.

Mähän oon semmonen ihminen, että oon todella harvoin kipeenä. Mikäköhän tän nyt sitten sai aikaseks?