Joonas Toivosen Blogi | Opiskelijaelämää ja asiattomuuksia
Mar
2
2010
Olen tässä lukenut nyt erilaisia arvosteluja Googlen Nexus One matkapuhelimesta. Ilmeisesti puhelin on erittäin pätevästi muotoiltu, sopii käteen ja on mahtavan tuntuinen. Pärjääkö se sitten hardis puolella iPhonea vastaan? Hieman epäilyttää, mutta arvostelut antavat odottaa paljon.
Puhelimesta oli huhuja jo pitkään ennen virallista julkaisua. Kuvia ja teknisiä tietoja löytyi netistä – niin keskustelupalstoilta kuin uutissivustoiltakin. “Googlen superpuhelin” oli tulossa markkinoille, ja nyt se on jo saatavilla!
Itse puhelinhan on HTC-pohjainen – ja sen huomaa. Pyöristetyt kulmat, kiillot, metallimaiset pinnat… Nexus One on ehdottomasti yhtä mediaseksikäs kuin iPhonekin!
Prosessoripuolellakin löytyy hienouksia: Nexus One pyörii Qualcommin 1 gigaisen Snapdragonin päällä – RAM:ia ja ROM:ia on molempia 512 megaa. Lisäksi Nexuksesta löytyy vaikka mitä kummallista – ja mukaan tulee 4 gigainen microSD-muistikortti.
Näyttönä Nexus Onessa on 3,7 tuumainen kapasitiivinen AMOLED-kosketusnäyttö, joka toimii paremmin kuin aikaisempian Androidien näytöt.
Tarkempaa analyysiä löytyy esimerkiksi tästä Nexus One arvostelusta.
Feb
10
2010
Netistä tilaamalla saat halvimmat piilolinssit. Se vain yksinkertaisesti on totuus. Piilolinssejä netistä tilanneet ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä – sillä hinta on pienempi ja toimitus on nopeaa. Tarjolla onkin useita hyviä verkkokauppoja, joista linssien ostaja voi vain valita parhaat päältä. Piilolinssien hankkimiseen tarvitset kuitenkin omalta optikoltasi reseptin. Kokonaan tapaamista optikon kanssa ei voi siis skipata, vaikka linssit netistä tilaisitkin.
Edullisia piilareita netissä myyvät verkkokaupat kilpailevat toisiaan vastaan useilla erilaisilla argumenteilla: Toiset tarjoavat halvinta hintaa ja toiset nopeimpia toimituksia. Hinta ei siis ole sinunkaan kannaltasi ainut merkittävä asia. Ota hintavertailussa huomioon myös toimitusvarmuus, linssivalikoima, maksumahdollisuudet ja toimitusaika ja -tapa. Kun olet löytänyt sopivat, tilaa halvat piilolinssit netistä vaivattomasti muutamalla painalluksella ja nauti elämästäsi uudistuneen näkökyvyn kera!
Päivälinssit eli kertakäyttölinssit
Kertakäyttölinssit ovat piilolinssejä, joita käytetään vain päivän verran kerrallaan. Tämän jälkeen päivälinssit tulee heittää roskikseen. Kun taas tarvitset uusia linssejä, avaat uuden paketin ja pistät uudet piilolinssit päähän. Yksinkertaista!
Päivälinssit ovat helppohoitoisia, sillä ne toimitetaan suojanesteessä ja niitä ei tarvitse erikseen puhdistaa tai säilöä. Optikot suosittelevat päivälinssejä ensikertalaisille, sillä ne ovat helpompia kuin kuukausilinssit.
Kuukausilinssit
Kuukausilinssit ovat suosituin linssityyppi Suomessa. Niitä pidetään noin 2-4 viikkoa, jonka jälkeen ne heitetään pois. Kuukausilinssejä ei saa kuitenkaan pitää yöllä päässä (ainakaan useita öitä putkeen). Linssit, jotka soveltuvat myös nukkumiseen, ovat niin sanottuja yötä-päivää -linssejä tai jatkuvakäyttöisiä linssejä.
Piilolinssit netistä – vinkkejä hankkimiseen
- Hanki resepti optikoltasi
- Vertaile piilolinssien hintoja netissä
- Tilaa TARKASTI RESEPTIN MUKAISET PIILOLINSSIT, eli juuri ne mitkä sinulle on määrätty
- Muista tilata monikäyttönestettäkin
- Odottele innolla uusien linssien saapumista
Feb
3
2010
On taas se kylmä aika vuodesta, kun halvat matkat ja äkkilähdöt kiehtovat opiskelijaa. Matkat esimerkiksi Thaimaahan ovat tällä hetkellä kovassa huudossa (prkleen luokkakaverit tulkaa takasin jo sieltä auringosta ja lämmöstä, mä oon kateellinen!!) ja ajattelin jakaa tässä teidän kanssanne muutaman ajatuksen matkailusta.
Kuten sivustolla Matkailijat.net todetaan:
“Jo yli vuosi sitten alkanut suuri etelänmatkojen halpamyynti jatkuu edelleen. Vaikka matkailuala onkin kenties jo ohittanut finanssikriisin pahimmat ajat, voi äkkilähtöjen etsijä vielä löytää aikamoisia matkailijan kultakimpaleita.”
Halvat matkat
Halpoja matkoja voit etsiä aivan kuten myös muita lähtöjä: Suoraan matkatoimistojen sivustoilta. Muun muassa Aurinkomatkojen halvat matkat ovat netistä tilattuna erittäin edullisia. Kannattaa tutustua erikoispaketteihin ja opiskelija- ja perhetarjouksiin jo kuukausia etukäteen. Mikäli haluat halvan matkan varmasti, tulee se suunnitella selkeästi etukäteen. Hyvällä tuurilla saat halvat matkasi netistä lähes äkkilähtöjen hintaan – jos hyödynnät muun muassa nopean tilaajan edut, perhe-edut, opiskelija- tai eläkeläisedut ja ryhmätilaajien alennukset.
Älä ikinä vähättele matkan merkitystä rentouttajana. Mikään ei vähennä stressiä paremmin kuin karkaaminen kaukauseen paratiisiin. Viikossa ehtii nähdä kaikenlaista, kokea, maistaa ja tunnustella.
“Halvat matkat ja äkkilähdöt ovat nykään yhä suositumpi tapa matkustaa ja me olemmekin valmiina lomailijoiden asettamaan haasteeseen. Sivustomme tarkoituksena on tarjota sinulle yksinkertainen ja viihdyttävä tapa etsiä edullisia matkoja suoraan netistä.”
Halpoja matkoja voit koostaa myös lähes ilmaisista lennoista. Esimerkiksi Ryanair lentää Tampereelta muutamiin kohteisiin ja hotellin voi varata vaikkapa Hotels.com tai Hostelworld.com -palvelusta.
Käytä hyödyksesi myös netin erilaiset matkojen hintavertailut. Hyviä palveluita löytyy esimerkiksi Travelstartilta, Seat24:ltä, Supersaverilta ja AREA:lta. Espanjaan matkustavan kannattaa tutustua myös matkatoimisto Hispanjaan!
Äkkilähdöt
“Äkkilähdöt ovat mukava tapa karata johonkin kaukaiseen kohteeseen – kauas arjen aherruksesta, stressistä ja sukulaisista.”
Äkkilähdöt ovat myymättömiksi jääneitä tai peruutettuja paikkoja, joista matkanjärjestäjät haluavat päästä nopeasti eroon. Matkat myydänkiin siis alennettuun hintaan juuri ennen matkan alkamista. Äkkilähtö on edullinen tapa lääkitä matkakuumetta ja sopii hyvin vaikkapa yllätyslahjaksi puolisolle tai lapsille! Tarjolla on niin rantalomia, kaupunkilomia kuin kaukomatkojakin.
Matkojen varaaminen ja äkkilähtöjen löytäminenkin on nykyään todella helppoa: Useilta sivustoilta löytyy hyviä vertailuja, joista voit valita vain parhaan matkan päältä. Halvimman / parhaimman äkkilähdön löytäminen ei ole siis enää mikään mahdoton tehtävä – vaan lähinnä muutaman minuutin rutiinitoiminto.
Äkkilähdöt tosin menevät nopeasti, koska paikkoja on yleensä vähän. Joskus jopa 15 minuutin miettiminen voi johtaa paikan menetykseen – jolloin täytyykin taas etsiä uusi kohde. Yhden hengen äkkilähdöt ovat yleisimpiä, mutta isommalla ryhmällä saattaa olla helpompi varata vain joku perinteinen halpa matka jo etukäteen.
Feb
1
2010
Laihdutus on kevään kuuminta hottia, niinkuin kaikki tietävät. Laihdutus on kuitenkin täyttä tuskaa suurimmalle osalle meistä, joten ajattelin antaa muutaman ajatuksen tukemaan omaa kesäkunto 2010 -projektiani (joka ei vielä ole kyllä ottanut tuulta siipiensä alle).
Ensin määritellään laihdutus:
Laihdutus on tietoista toimintaa painon vähentämiseksi. Tarve laihdutukselle saattaa syntyä terveydellisistä tai sosiaalisista ongelmista, joita ylipainoisuus ja liikalihavuus usein aiheuttavat.
Laihduttaminen vaatii malttia. Motivaation ylläpitäminen voi pikaisen startin jälkeen olla vaikeaa – mutta kärsivällisyydellä saadaan aikaiseksi parhaat tulokset. Laihduttaminen parantaa terveyttäsi, itseluottamustasi, nostaa itsetuntoa ja helpottaa vaatteiden ostamista. Myös liikunnasta saatava nautinto kasvaa ja kuntoilu helpottuu.
Laihdutus on lähes täysin kiinni ruokavaliosta. Kaloreista kannattaa siis pitää kirjaa. Vähentämällä noin 500 kilokaloria päivittäisestä ruokavaliosta, johtaa keskimäärin 0,5 kilon laihtumiseen viikossa. Energiaa rasvasta löytyy 38 kJ/g (9 kcal/g), proteiinissa ja hiilihydraateissa 17 kJ/g (4 kcal/g) sekä alkoholissa 29 kJ/g (7 kcal/g). Vettä, joka on äärimmäisen vähäkalorinen, tulisi nauttia runsaasti noin 1,5 litraa vuorokaudessa.
5 vinkkiä laihduttajalle
- Syö aamupala aina. Ihminen ylikompensoi päivän aikana aamun kalorivajetta – joten syömällä aamulla, saat helpommin pidettyä kalorit miinuksella ja paino tippuu kuin itsestään.
- Jätä kaikki sokeroidut juomat pois.
- Syö vähintään 6 kertaa päivässä.
- Polta rasvaa ja hanki hyvä mieli liikkumalla.
- Lopeta yösyöminen – öisin kropallasi ei ole tarvetta kaloreille, joten ne muuttuvat helposti rasvaksi.
Lue koko artikkeli osoitteesta: http://www.kuntoilijat.net/
Jan
3
2010
Miksi mp3-soittimet hajoavat aina parissa kuukaudessa ja mistä niitä mp3-soittimia oikein saisi riittävän edullisesti? Netistä!
Kuten arvata saattaa, niin pitihän munkin laittaa taas pari euroa kiinni elektroniikkaan, kun ei parempaakaan koskaan keksi. Ihan kuin opiskelijalla olis tarpeeks rahaa tuhlattavaks.
mp3-soittimet saa netistä halvalla, mutta onko ne laadukkaita?
Noh, ostin siis uuden Dielin halvan mp3-soittimen e-villen verkkokaupasta. Dielin mp3-soittimet on edullisia ja ne saa netistä tilaamalla varsin edulliseen hintaan. Soitin toimitetaan lähimpään postiin ja hintaa tulee sen 20-45 euroa. Varsinkin toi Diel Symphony ois kiinnostanu, mutta piti päätyä tuohon 16 gigaseen Diel Roc-soittimeen. Se on netistä tilattuna aika tavalla ilmainen, jos vertaa vaikkapa Applen iPod -tuoteperheseen. Diel Roc – mp4-soittimella on hintaa 45 euroa (16Gt -versio – sisältää toimituskulut) ja joku iPod Nano maksaa 150 euroa kaikissa verkkokaupoissa? Aivan järjetöntä!
Niin, mikä hienointa, e-villen hintoihin sisältyy vielä siis toimituskulut ja joko 6 kuukauden tai kokonaisen vuoden mittanen takuu. Noihan toimitetaan suoraan Hong Kongista ja ilmeisesti toi hintapolitiikka on jotenkin yhteydessä tullimaksuihin. Lähes kaikki e-villen tuotteet maksaa joko 45euroa tai alle – ja tota kalliimpiin tulis ilmeisesti jotain lisähintaa tullissa?
Noh, oli varmaan ihan fiksua tilata mp3-soittimet edullisesti netistä, eikä esimerkiksi suunnata lähimpään Giganttiin maksamaan itteään kipeeks jostain, mikä hajoaa ensimmäisen kuukauden aikana. Jos nää mp3-soittimet, mitä E-villestä saa, hajoaa heti – niin mitäs siitä? Ostan sit vaan uuden mp3-soittimen sieltä. Näitten hinnoilla nimittäin on ihan sama jos eka hajoaa 
Mitäs sitten LCD-telkuista?
No perskeles, olis tarkotus tollanen Samsungin 32 tuumanen LE32B355 lätty ostaa. Mun aikasempi telkkari hieman kärähti, kun sillä alko olla ikää jo todella paljon.
Ainoo mikä nyt harmittaa, on se, että en jaksanut panostaa tarpeeksi ostaakseni FullHD-LCD:n. Pohdin asiaa pitkään ja tulin siihen lopputulokseen, että en tee FullHD:lla mitään kun eihän mulla ole mitään lähdettä HD-kuvalle! Läppärissä nyt on tietysti HDMI-ulostulo, mutta en ole tähänkään asti mitään videokuvaa mistään ladannut, enkä ajatellut nyt myöskään sitä aloittaa. Näin ollen siis tuo HD-Ready 32 tuumanen varmaan riittää. On se ainakin parempi kun tää mun tän hetkinen 21-tuumanen JVC:n kuvaputki!
Hintaahan tolla oli Expertissä 389 euroa. Onhan toikin rahaa, varsinkin opiskelijalle, mutta ihan edulliselta vaikuttaa.
Dec
18
2009
Sitä saa mitä tilaa ja nyt on ilmeisesti tilattu jonkunlainen kunnon epidemia, mihin firmat sitten innoissaan myyvät rokotteita. Pistän foliohattuni päähän ja ilmoitan teille suoraan, että tämä sikainfluenssa on amerikkalaisten tekosia ja noista piikeistä ei tasan tarkkaan ole mitään hyötyä. Muut foliohatut voivat pistää omia ajatuksiaan sitten joukkoon!
Ensinnäkin, ennen sikainfluenssan ilmestymistä Meksikossa, katosi Yhdysvaltalaisesta laboratoriosta noin 9000 koeputkiloa espanjantautia (Lähde? Jos joku löytää niin pistäkää linkkiä). Yllätys yllätys, sikainfluenssan on todettu muistuttavan hyvin pitkälti espanjantaudin tiettyja kantoja. Noh seuraavaksi mietitään että miksi vanhukset sitten eivät kuulu siihen pahimpaan riskiryhmään vaan heidän oireensa ovat usein vähäisiä? Sattumalta juuri he ovat aikoinaan saattaneet altistua espanjantaudille ja kehittää valmiiksi vastustuskyvyn. Nyt uusi sukupolvemme on tälle taudille alttiita, kun meillä ei vasta-aineita elimistöstä vielä löydy.
Lääketehtaat ovat varmoja voittajia. Sikainfluenssaan sairastuvia lääkitään ympäri maailman rokotteilla, joilla ainakin GSK eli GlaxoSmithKline on tehnyt todella paljon voittoa. He myönsivät asian jopa omassa lehdistötiedotteessaan. Yhdysvalloissa lääkebisneksessä pyörii todella järkyttäviä rahasummia. Näin finanssikriisin aikoina oli kenties tarpeellista pönkittää lääkefirmojen toimintaa luomalla kysyntää keinotekoisesti markkinoille?
Lisäksi sikainfluenssasta on tehty medioissa aivan liian suuri asia. Siihen kuolee todennäköisesti vähemmän ihmisiä kuin tavalliseen kausi-influenssaan. Totta tosin, että sikainfluenssa tappaa hieman eri ikäistä väestöä kuin kausi-influenssa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että yleistä paniikkia ja PITKIÄ JONOJA ROKOTUSPISTEISIIN tarvittaisiin. Herätys nyt suomalaiset, jumal*uta!
Varsinaisista salaliittoteorioista tunnetuimpiin kuuluu tunnetun alan miehen, texasilaisen radiojuontajan ja ”tutkivan journalistin” Alex Jonesin näkemys, että sikainfluenssa on osa bioterrorismia, jonka takana on mm. Yhdysvaltain hallinto. Jones kertoo Infowars-sivustollaan hienojen kuvien kera miten lentokoneista on nähty lähtevän suihkuvanoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että vanojen laskeumat ovat oikeasti aiheuttaneet kanadalaisille ja yhdysvaltalaisille oireita ja heikentäneet heidän vastustuskykyään altistamalla ihmiset suurille määrille ulkopuolisia aineita.
Sananen sikainfluenssarokotteesta
Rokotushan on vapaaehtoinen ja Suomeen tilattu aine on Pandemrix-nimistä adjuvantillista rokotetta. Tämän sikainfluenssarokotteen haittavaikutukset voidaan jakaa useaan eri kategoriaan (kts. Sikainfluenssa.fi). Nämä haittavaikutukset ovat valmistajan ilmoittamia jo ilmenneitä tapauksia.
Hyvin yleiset haittavaikutukset (väh. 1/10 rokotetuista)
- Päänsärky
- Väsymys
- Kuume
- Lihassärky ja nivelkipu
- Kipu, punoitus, turvotus jne. injektiokohdassa
Yleiset haittavaikutukset (väh. 1/100 rokotetuista)
- Kuumotus, kutina tai mustelma injektiokohdassa
- Lisääntynyt hikoilu tai vilunväristykset
- Flunssankaltaiset oireet
- Rauhasten turpoaminen niskassa, kainalokuopassa tai nivusissa
Melko harvinaiset haittavaikutukset (väh. 1/1000 rokotetuista)
- Käsien ja jalkojen pistely ja puutuminen
- Huimaus
- Ripuli, oksentelu, vatsakipu
- Sairauden tunne
- Kutina, ihottuma
- Huono olo
- Unettomuus
- Yleistyneet ihoreaktiot kuten nokkosihottuma
Hyvin harvinaiset haittavaikutukset (noin 1/10 000 rokotetuista)
- Vaskuliitti
- Neurologiset häiriöt, kuten enkefalomyeliitti, neuriitti ja Guillain-Barrén oireyhtymä
Ongelma vain on, että neurologiset häiriöt saattavat kehittyä vuosien tai vuosikymmenten kuluessa. Nyt saamasi rokote saatta aiheuttaa siis ongelmia vasta vaikka 2020-luvulla. Mites sitten suu pannaan?
Tutkimuksia pitkäaikaisvaikutuksista ei tietenkään ole. Tauti on uusi, ja niin ovat rokotteetkin. Joten pistetään niitä ihmisiin ja katsotaan sitten kymmenen vuoden päästä, että miten kävi.
Nopeat haittavaikutukset: Turun alueella esimerkiksi on todettu pahoja oireita muutamilla rokotteen saaneilla (asiasta uutisoi esim. Turun sanomat). Allergisia oireita, anafylaktinen shokki tai pari ja muuta kivaa – sekä useita tapauksia, joissa rokote on aiheuttanut kuumeen nousua. Kiva kun sitä heikennyttä tautia tungetaan mun kroppaan, jeah!
Kutsukaa hulluksi, jos siitä kiksejä saatte. Tää on mun FOLIOHATTU-mielipide. Rokotetta en ota, sillä joko sairastin taudin jo, tai sitten sitä ei enää tulekaan! 
ps. Ne, jotka ottaa tän liian vakavasti, ampukoot itseään jalkaan. Pitäköön tunkkinsa, perkele!
Dec
11
2009
Jatkan listaamalla ajatuksiani tuosta ohjelmistotuotannon kurssista (Ohjelmistotuotannon ja OHJELMOINNIN itse asiassa… Mutta taisi se Java-osio mennä kokonaan itseopiskeluna. Ensimmäisellä ohjelmoinnin luennolla nimittäin luin läpi kaikki kurssin kalvot ja totesin, että opin enemmän lukemalla Sunin omat tutoriaalit)
Ohjelmistot siis otsikon mukaisesti eroavat perinteisistä fyysisistä tuotteista. Tämä ei liene kenellekään yllätys. Usein kuitenkin (erityisesti liikejohto, sekä asiakkaan että toimittajankin puolella) unohdetaan mitkä asiat oikeasti ovat ominaisia ja erityisiä ohjelmille. Tulen käymään tässä blogipostissani näitä asioita lyhyesti läpi.
“Ohjelmistotuotanto on se tietojenkäsittelytieteen osa-alue, joka käsittelee niin laajojen ja monimutkaisten ohjelmistojen rakentamista, että kehitystyöhön tarvitaan kehittäjäryhmä (tiimi) tai useita.” [Ghezzi et al.]
1. Ohjelmat ovat monimutkaisia
Ohjelmia kehitetään ratkaisemaan monimutkaisia ongelmia. Ne ovat siis jo lähtökohtaisesti monimutkaisia, sillä harvoin monimutkaisia ongelmia voidaan ratkaista yksinkertaisilla ohjelmilla. Vaikka monimutkaisuutta ja sen aiheuttamia ongelmia voidaankin vähentää hierarkisuudella, kätkemällä informaatiota ja hyödyntämällä esim. suunnittelumalleja, ei mitään häkellyttäviä ratkaisuja olla löydetty. Kompleksisuutta aiheuttavat perinnejärjestelmissä suuri koko ja oliojärjestelmissä komponenttien väliset suhteet ja vuorovaikutus.
2. Ohjelmat ovat näkymättömiä
Näkymättömyyden takia aikataulutuksen seuraaminen ja projektien etenemisen arviointi voivat aiheuttaa pienelle ihmismielelle paljon vaivaa. Puolet varatusta ajasta saattaa olla jo käytetty, koodia ei ole yhtään riviä ja silti projekti on vielä hyvin aikataulussa. Toisaalta puolet ajasta saattaa olla jo käytetty, koodi “valmis” ja testaus käynnissä, mutta silti projekti on nyt jo myöhässä.
3. Ohjelmat ovat “helposti” muunneltavia
Ohjelmaa on helppo muuttaa. Se on halpaa ja “vaivatonta”. Laitetaan koodari kirjoittamaan vaan joitain moduuleita tai moduulien osia uusiksi. Seurauksena on, että asiakas haluaa koko ajan lisää ja lisää muutoksia ja toimittaja ei ikinä pääse a) siirtymään todelliseen ylläpitovaiheeseen ja/tai b) keskittymään uusiin projekteihin.
4. Ohjelmat (tai ohjelmistoprojektit) ovat ainutkertaisia
Fyysisiä tuotteita tuotetaan usein kymmeniä, satoja, tuhansia tai satoja tuhansia kappaleita. Tällöin pystytään hyödyntämään muun muassa oppimiskäyrän (learning curve / experience curve) mukaista kustannusten pienenemistä sekä skaalaetuja (economics of scale). Ohjelmistoprojektit ovat kuitenkin usein ainutlaatuisia. Ohjelmia joudutaan toteuttamaan ja/tai muokkaamaan ympäristöön ja asiakkaan tarpeisiin sopiviksi. Lisäksi ne vaativat ylläpitoa. Vaikka uudelleenkäyttöä on pikkuhiljaa yritetty lisätä, on parametrointityö ainakin ainutkertaista (vaikka kokemuksen perusteella voidaan luoda best practices -tapoja myös esim. implementoinnille ja parametroinnin suorittamiselle).
5. Skaalautuvat huonosti
“Ainoa varma asia on muutos – on konsulttien suosikkimantra tällä hetkellä. Valitettavasti se on myös totta. Muutospaineet, jotka toivottavasti järjestelmän korkea ylläpidettävyys pystyy hoitamaan, aiheuttavat useimmiten aina kasvua. Kasvu tarkoittaa aina lisää käyttäjiä, liittymiä tai jopa kolmannen osapuolen järjestelmiä. Skaalautuvuus voidaan tiettyyn rajaan hallita ostamalla suurempia koneita, mutta keino on suhteettoman kallis jos ohjelmistoa ei voida sijoittaa pienempiin osiin.” – Teemu Ikonen, Teknillinen korkeakoulu
Tästä ei minulla enemmän sanottavaa. Saatan palata skaalautuvuuteen myöhemmin, tosin lähinnä ketterien menetelmien yhteydessä 
6. Ohjelmat ovat epäjatkuvia
Auto yleensä toimii vaikka siitä jokin mutteri irtoaisikin. Ruoste tai maalipinnan ilmakuplat eivät vielä estä sinua ajamasta autolla töihin. Ohjelmat ovat kuitenkin epäjatkuvia: Pienikin virhe voi kaataa koko järjestelmän. Mitään oletuksia ei siis voida tehdä, vaan homma pitää alusta alkaen hoitaa tarkkaan. Lisäksi korjaamalla virheen paikassa A, saatat löytää virheen paikasta B.
Lisäksi ohjelmiston virheet ovat jokaisessa teoskappaleessa. Näin ei fyysisten tuotteiden tapauksessa ole. Ostaessasi kaksi hampurilaista, joista toisesta löytyy matoja, saattaa toinen olla vielä ihan syötävä. Ohjelmistoa kopioitaessa myös virheet kopioituvat (Yksi syy siihen, miksi vastuurajoitukset ovat tärkeitä sopimuksissa. Mikäli toimittaja olisi vastuussa kaikille asiakkailleen suhtellisen pienistäkin virheistä, olisivat ohjelmistot todella kalliita. Markkinataloudessa nimittäin riskit hinnoiteltaisiin jo alkuperäiseen sopimukseen. Nykyinen ratkaisu ja vastuun rajoittaminen on siis parempi valinta.)
Suurimmat ongelmat syntyvät kuitenkin kun edetään lineaarisesti eteenpäin (vaikkapa vesiputousmallin mukaisesti) ja järjestelmälle on alun perin asetettu väärät vaatimukset. Projekti etenee, toteutusmahdollisuudet muuttuvat ja asiakas haluaakin jotain muuta. Seurauksena on paniikki: Jotain pitäisi muuttaa ja siirrytään hallitsemattoman iteroinnin vyöhykkeelle. Palaillaan aikaisempiin vaiheisiin, ei tiedetä mitä tehdään ja tuhlataan resursseja aikaisempien virheiden korjaamiseen. Projekti myöhästyy ainakin seuraavasti: Todellinen käytetty aika = ( Alkuperäinen arvio * Pii ) * 1,3… Ja kustannukset kasvavat vähintään samassa suhteessa.
Mitä ohjelmistotuotannon ongelmille voidaan tehdä?
- Hopealuoteja ei ole!
- Systemaattisuudella voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia.
- Avainasemassa ovat:
-
1. Toiminnan kehittäminen, jatkuvan parantamisen periaate
-
2. Laatujärjestelmät
-
3. Henkilöstön kehittäminen
-
4. Liiketoimintalähtöinen toiminta
- Ei niinkään ”know how” vaan ”know when”.
Muistutan vielä lopuksi, että ohjelmistotuotannossakin painavat liiketaloudelliset tavoitteet. Raha on valtaa ja raha määrää mihin suuntaan kehitys kulkee. Näin käy “aina” rakastamassamme länsimaisessa markkinataloudessa.
ps. Lueskelin tässä läpi Weinbergin teesejä. Nämäkin olisi muuten voinut kurssin aikana mainita! Kurssikirjasta sentään löytyi viittauksia Weinbergin artikkeleihin
Dec
5
2009
Jaahas, tulipahan sitten pelailtua Betssonin nettikasinolla viime viikolla oikein urakalla. Se on aivan uskomatonta miten tollaseen addiktoituu. Nettipokeri vei mennessään niin että hujahti. Kolmesta neljään tuntia vierähti niin, etten edes huomannut…
Rahaa iskin alunperin tonne sen 30 euroa, hiukan ollaan siitä miinuksella. Nettikasinot tossa rikastuu kun ottaa nettipokerissakin raket jokasesta potista. Paljonkohan tollaset nettikasinot tekee muuten voittoa vuodessa keskimäärin?
Noh, herättelen vaan ajatuksia, pitemmän päällehän tossa nettipokerissa voi jäädä jopa voitolle. Pitää vaan tietää miten pelataan mistäkin paikasta ja millä korteilla saa lähteä mukaan. Pitäis osata laskea todennäköisyydet lennosta ja samalla vielä ymmärtää pelipaikan, pelaajien reaktioiden ja panoskertoimien merkitykset. Kannattaako sitä riskeerata vai ei?
Oliskohan paha laittaa itte tollanen nettikasino pystyyn? Voi olla, että jotain lupia pitäis ensin hankkia ja sittenkin se nettikasino pitäis lisensoida Maltalle. Sinnehän ne kaikki nettikasinot on lisensoitu.
Taitaa pelitilillä olla sen verran katetta vielä, että pitäskö tänäänkin vaan eksyä nettikasinoiden ihmeelliseen maailmaan? Kortit pöytään ja nettipokeri tulille, vai miten se mahto olla?
Enivei, pitäis varmaan pari strategiaopasta lukasta tässä läpi kunhan vaan ehdin ja jaksan. Kehitellä hiukan noita strategioita, että jää siinä nettipokerissa sitten loppujen lopuks voitolle. Nettikasinot ei mun rahoja ryövää, prkl!
Mitkäs on sitten verkon parhaat nettikasinot?
Itse olen jotenkin tykästynyt CasinoEuroon. Siellä tuntuu palvelu pelaavan ja pelaajat on aktiivisia. Betssonilla kaikki vaan istu hiljaa pienissäkin pöydissä ja, mikäli avasivat suunsa, haukkuivat vaan muita… Tietty kalat on aina kaloja ja pistäähän se vituttamaan.
Yks mikä tässä on pitkään pyöriny pinnalla on tuo Isildur1:n henkilöllisyys. Mies ilmestyy nettipokerin ihmeelliseen maailmaan, nettikasinot ja pelaajat on ihmeissään. Spekuloinneissa muun muassa Vikor Blomin nimi on noussut pinnalle, joskin hän on antanut lausunnon: “En ole mies jota etsitte, joten jatkakaa etsimistä.”
Noh, nettikasinoiden ympärillä pyörii nyt mystiikkaa. Nettipokeri-forumit ovat ihmeissään ja Todd Brunson ja Robert Fink ovat myös ehdotettujen nimien listalla. Who knows, who knows.
Ompa sitä sanottu, että Isildur1 olisi “paranneltu versio Tom ‘durrrr’ Dwanista”. Uskoo ken tahtoo. Ainakin meno on ollut kovaa nettipokeripöydissä.
Noh, tässä ajatuksia nettikasinoista tänään. Palataan taas astioille!
Dec
5
2009
Omista mielenkiintoisista kurssivalinnoistani johtuen avaudun seuraavasta aiheesta: Mitä se laatu on? Miten laatu voidaan määritellä ja onko yhden huippulaatu toisen “roskalaatua”? Miten laatu voidaan määritellä objektiivisesti? Päiväkausia olen joutunut pyörittelemään näitä ajatuksia päässäni. (Kiitos ohjelmistotuotannon turha kurssi!)
Näihin kysymyksiin en ole saanut vielä kunnollista vastausta. Laatujärjestelmä, laadunhallinta, laaduvalvonta, laadunsitäsuntätä. Termit lentelevät ees sun taas tunnista toiseen päivä päivän perään.
Let’s cut to the chase –Wikpedian määritelmän mukaan:
Laatu-termiä käytetään kuvaamaan esineiden, ihmisten tai prosessien ominaisuuksia ja haluttavuutta. Välineiden ja toiminnan ominaisuudet ovat suhteellisen objektiivisia asioita. Ne voidaan määritellä ja luetella hyvinkin tarkkaan. Subjektiiviseksi laatu muuttuu vasta, kun erilaiset käyttäjät arvioivat sitä omien tarpeidensa ja kokemustensa pohjalta.
Tuote on siis objektiivisesti laadukas, jos se täyttää spesifikaationsa. Onko tuote kuitenkaan laadukas edes objektiivisesti, jos se täyttää spesifikaationsa, mutta spesifikaatiot on luotu virheellisten tarvemäärittelyiden pohjalta? Millä tavoin spesifikaatiot ja tarvemäärittelyt siis vaikuttavat objektiiviseen laatuun?
Subjektiivinen laadun käsite on tässä mielessä helpompi ymmärtää. Tuote on laadukas (eli niin hyvää laatua, huippulaatua), jos se tyydytyttää ihmisen tarpeet riittävän kattavasti. Subjektiivisuudessa on se hieno puoli, että oikeaa ja väärää ei voida erotella. Jokin on mielestäni laadukas, ja sinulla ei ole siihen mitään sanottavaa. Asia vain on niin, kun minä kerran olen sitä mieltä. Markkinataloudessa tilanne on mielenkiintoisempi. Subjektiiviset laatukäsitykset tulisi ymmärtää markkinoiden kokonaisuutena, yleisenä keskiarvona.
Laatujärjestelmä
Mikäs helvetti on sitten laatujärjestelmä?
“Laatujärjestelmä on käsite, jota käytettiin erityisesti 1980-90-luvuilla kuvaamaan organisaatioiden laatutoiminnan kokonaisuutta.” (Wikipedia)
Ja kuten meillekin ohjelmistotuotannon kurssilla ilmeisesti jossain vaiheessa mainittiin: Laatujärjestelmä = Yrityksen toimintatavat.
Termille laadun hallinta (quality management) alisteisia ovat taasen
- Laatupolitiikka (quality policy)
- Laadunsuunnittelu (quality planning)
- Laadunohjaus (quality control)
- Laadunvarmistus (quality assurance, QA)
- Laadun parantaminen (quality improvement)
Laatujärjestelmät siis määrittelevät sen, mitkä prosessit täytyy olla määritelty… Eikä suinkaan sitä, miten ne toteutetaan. Oman ymmärrykseni mukaan näitä laatu- ja laadunhallintajärjestelmiä tarvitaan pääasiassa näin ollen seuraaviin tehtäviin:
- Antamaan raamit toiminnalle
- Löytämään sidosryhmien keskeiset tarpeet
- Lisäämään asiakkaiden luottamusta
- Hallitsemaan toimeksiantoja
- Lisäämään best practices -käytäntöjen läpinäkyvyyttä
- Auttamaan best practices -käytäntöjen viemistä “lattiatasolle”
- Määrittelemään dokumentoinnin
Näistä johtuen prosessien analysointi ja kehittäminen on mahdollista. Organisaatio voi parantaa toimintaansa vain tuntemalla nykyiset tapansa ja prosessinsa.
Nyt mulla meni jo ajatukset solmuun. Palataan CMMI:n ja ISO-standardien pariin vaikka joku toinen kerta?
Nov
30
2009
Ristipissareitten ja Tiinan kanssa tuli puheeksi tuon opintotuen suuruus ja merkitys opiskelijoille. Mielipiteemme olivat yhtenevät: Kuka helvetti luulee, että 500 euroa riittää elämiseen?
Vuokra pitää maksaa, ruokaa pitää syödä (ymmärtääkseni) ja mielellään sitä opiskelija kävis jossain pippaloissakin. Miten siis saadaan rahat riittämään kaikkeen tarvittavaan ja hiukan tarpeettomaankin? Onko työssäkäynti opiskelijalle oikeasti se viimeinen vaihtoehto?
Tottakai espoolaiset ja Pappa Betalar Bättre Folkit (sain vihat päälleni?) voivat pyytää vanhemmilta rahaa tai vain yksinkertaisesti myydä toisen niistä Ferrareista ja ajaa vaan sillä toisella. Helppoahan se on jos on perheessä vanhaa rahaa tai faijan firma tuottaa kivasti seteleitä pankkitilille joka kuukausi. Helppoahan se on jos ei ole tarvinnut ikinä tehdä päivääkään töitä saadakseen haluamansa. Helppoahan se on…
Mites tilanne sitten meillä muilla on? Elellään niillä vaivaisilla säästöillä mitä lyhyen elämän aikana kesätöistä on saatu raavittua kasaan – tai hankitaan osa-aikainen duuni. Kesätyöt nyt jollain 21 kesää kokeneella kollilla ei vielä kovin suuria pääomia tuo. Monien mun ikästen pankkitilit humisee tyhjyyttään… Tai sitten saldo alkaa olla jo punasella ja eletään kädestä suuhun tai pahimmillaan vanhempien kädestä suuhun. Eli työ jää viimeiseksi vaihtoehdoksi. Mutta häiritseekö osa-aikainen työ kuitenkin liikaa opiskelua?
Ei, ei häiritse. Onkai se pakko todeta, että vaikka en ole suomenruotsalainen tai vaikka isälläni ei ole tuottavaa firmaa, niin en halua, että valtio hyysää opiskelijoita. Perkele omalla työllä sitä on nämäkin pienet säästöt aikanaan kerätty ja PERKELE niillä pärjätään. Suomalainen mies ei armoa anele eikä nelinkontin konttaa. Näillä mennään mitä on ja sillä selvä. Aivan kuten Kakka-hätä 77:kin toteaa laulunsa “Näillä mennään” lyriikoissa:
“Näillä mennään ku ei oo varaa parempaan. Näillä mennään ku ei oo muutakaa. Ei oo päässä järkee, eikä ranteessa ruista. Ei keihäs lennä, eikä suksi luista.”
… mutta silti kovaa painetaan pää pystyssä kohti uusia pettymyksiä!
Eikä kai se muutama tunti viikossa kenenkään opiskeluja kaada? Tunnetusti meillä opiskelijoilla ei ole muutenkaan motivaatiota, joten tuskin muutama lisäeuro ja muutama työtunti ainakaan huonompaan suuntaan meitä vie.
Noh… Ei mulla henkilökohtasesti tilanne oo niin paha. Kyllä mä pärjään. Kyllä mä tienaan. Kyllä mulla on ideoita (toteutukset vaan takkuaa). Mutta entä ne, jotka joutuu ottamaan vielä lisäks opintolainaakin? Ajatelkaas, valmistut kun ikää se 25-26v. ja velkaa on jo monta tonttua. Joojoo, “ilmasta lainaa se on” – LAINAA se silti on, hyvä herrasväki. Suomi on hieno maa. Olen ylpeä maastamme, mutta velkavankeus on täällä tosiasia.
Asiasta kukkaruukkuun, ehkä opiskelija voisi optimoida rahankäyttöään? Sosiaalisista tapahtumista ei kuulu luopua, koska kontaktien luonti on opiskeluelämän A ja O, alku ja loppu, alpha ja omega. Ruokamenoista kuitenkin vois säästää? Jos mäkin siirtyisin lihansyöjälinjaltani puhtaasti pussiruokiin, pastaan ja riisiin niin voisin oikeasti säästää pitkän pennin. Nopee laskutoimitus paljastaa, että kyllä mullakin varmaan yli saturainen vois tipahtaa kuukausikuluista pois… GoDDAMN, jos ihan totta puhutaan. Sata euroa! Ehkä se valittaminen tosta 500 euron opintotuesta on turhaa… Emmä tiedä…
Noh, loppujen lopuksi olen silti sitä mieltä, että on se hävytöntä jos vuokra Hesassakin on joku 600-700 euroa pienestä yksiöstä ja tukia tulee se 470€ kuussa. Ei täällä TurGusessa tilanne oo paha. Mä ainakin tulen toimeen… Ja toivottavasti pääsen talven aikana jopa rikastumaan! Joka tapauksessa osa-aikainen duuni laitetaan nyt harkintaan. Keväällä olis muutenkin aikaa tehdä töitä ja ei pieni lisätienesti oo ennenkään mua haitannu.
Tärkeintä noissa osa-aikasissa duuneissa on kuitenkin se työkokemus. Voitpahan sitten valmistuessas sanoa, että jotain on joskus tullu tehtyä. On sitä real life kokemusta töistä. Sillä ne isot pestit tulevaisuudessakin tullaan nappaamaan vähäosaisempien yrittäjien nenien alta. Mä oon valmis tähän haasteeseen!
Be prepared world!
“J2 ei kaihda haasteita eikä vaaratilanteita!”
I’m coming – and I’m packing plastic!
ps. Työnhakuvinkkejä otetaan vastaan
(pps. Paistaako tästä katkeruus läpi ku mun isi ei koskaan ostanu mulle Ferraria?)
